Asukokonaisuus: Paita

Uah, vihdoin sekin on valmis! Oli tässäkin kyllä homma, huhhuijaa. Vaikka sitä ois kuinka monta paitaa tehnyt, niin kyllä tuli yllätyksenä kuinka paljon vaiheita voi niinkin "yksinkertaisessa" vaatekappaleessa olla. Suunnittelu, kaavoitus, sovitukset (hihan istutus!!!) ja se ompelu... No, kunnialla selvisin!

Eli tässä jatkoa asukokonaisuudelle, johon kuuluu tämä hame. Paidan kanssa piti jo ottaa huomioon tämä nopeasti kasvava kumpuni ja muutkin raskauden aikana kasvaneet ruumiinosani, joten mallin mitoitus on hieman runsas. Mikä ei tosin haittaa, sitten kun olen taas hoikkana tyttönä, käy paita tunikasta.

Paidan mallin merkintä.

Leikkuukaavat 1:4 koossa.

Ompelu oli jo rutiininomaisempaa, kun on nuo koulun koneet jo aika hyvin hallinnassa ja tekniikkakin parempi. Päänvaivaa aiheutti lähinnä hihojen istutus ja istutettujen hihojen ompelu. Se oli yllättävän vaikeaa, kun kädentie oli selkeästi hihaa suppeampi ja hihan syötös piti saada tasattua olkapäälle. Hermo meinasi mennä ja kotikoneella tuo tuli paljon paremmin, kuin teollisuuskoneella. Muuten malli oli suht simppeli toteuttaa ja lopputulos on tosi siisti meikäläisen mittapuulla. :D

Mallista jonkin verran, eli hihat ovat runsaat ja ylettyvät meikäläistä kyynärpäiden yläpuolelle. Yläosassa on feikkinapituslista ja siinä koristenappeja. Rintojen alapuolella leikkaus ja sen alla nauhakuja, jossa satiininauha (josta paitaa voi hieman kiristää). Helmassa on poimuja ja pituus vatsan alapuolelle, ilman vauvamasua ihan reilusti. Napit ja nauha ovat vaihdettavissa ihan fiiliksen mukaan, eri väriä eri juhliin vaikka. :) Mustavalkoinen oli "helppo" ratkaisu, Raahen Löytöpalassa oli aika huono valikoima 10 millistä satiininauhaa.

Kuvat ovat taas jotenkin köykäisiä, en tajua miksen koskaan onnistu kuvaamisessa! Saa niistä selvää, mutta valotus söi osan yksityiskohdista.

Materiaali on mustaa paitakangasta (97 % puuvilla, 3 % elastaani).

Paita edestä. Rusetti on sivussa, mutta senhän voi pujotella minne haluaa!

Paita takaa. Takana on piilovetoketju.

Sivusta vielä.

Olen lopputulokseen tyytyväinen. Tämä on sopiva paita vähän parempiin tilaisuuksiin ja toisaalta ei ollenkaan liian bling bling - juuri minun tyyliäni! Ja alle mahtuu isokin maha (ja tissit...).

Harmaajussi

Sain eilen valmiiksi isäpuolelleni aikoja sitten (marraskuussa...) aloittamani villasukat. Ekan sukan tein tosiaan hänelle synttärilahjaksi, sovituskappaleen. Noh, toisen neulominen sitten venähti, koulun ja joulun vuoksi. Nyt sitten repäisin ja neuloin parin sukalle muutamassa illassa. Hienot tuli, vaikka vihaankin tuota Novitan sukkaohjetta. En tee sillä kyllä enää ainoitakaan sukkia.

Lankana 7 Veljestä musta & harmaa, sukkapuikot 3 ½. Varressa jussikuviointi. Koko on about 43, hieman reiluhkot tuli, mutta eipä se haittaa. Varren kuvio tuntui olevan aavistuksen verran kitsas, mutta uskoisin sen antavan periksi käytössä. Jalkaan ne kuitenkin meni!

Isäpuoli oli tyytyväinen ja diggas. Se on tärkeintä. :)

Mitä olisikaan bloggaus ilman kestovaippahöpinää? Tässä nyt pari valmistunutta vaippaa pienelle.

Tsi-Nalle Nöttönen. Päällä Myllymuksujen raidallinen joustofrotee, sisällä valkoinen sherpa. Imuina1 krs sherpaa, 2 krs ohutta kierrätysfroteeta ja 2 krs bambupuuvillaa. Kiinnitys joko näpsyllä tai sitten ihan vaan napakat kuoret tai villikset päälle. Näitä ois tarkoitus tehdä vielä muutama sairaalassaoloa varten ja sitten ekoiksi päiviksi kotiin. Tää on niin minimini, ettei tämmöinen varmaan kauaa mahdu. *sydän*

S-koon tasku, samallainen kuin aikaisempikin. Lyhensin siivekkeitä hitusen, kun olen vissiin piirtänyt ne jotenkin pitkiksi. Sisällä oranssi mikrofleece, päällä mangoinen BrPul.

Pienelle ja vähän isommalle

Viimeinen joululahja uunista ulos! Huhhuh, menipä pitkään että sain tämän valmiiksi. Onneksi ei ole ollut mikään hoppu, koska lahjansaaja ei ole tulossa ihan lähiaikoina käymään, joten ei haittaa, vaikka tämä tulee vähän jälkijunassa.

Eli siskonpojalleni (3 v) tehty yöpukupussi. Olkoon vaikka Herra Kani Ristisuu. Ohje on Novitan Muksuekstra 2008 -lehdestä napattu. Lankoina Palma, valkoinen, vaaleanpunainen ja vaaleansininen. Puikot 5,5 mm sukkapuikot ja 5,5 mm/40 cm pyöröt. Silmät ja suualue on kirjottu Seiskaveikalla. Kaulassa Kanilla on satiinirusetti, jonka ompelin kiinni takaa ja pepussa hänellä on pari nappia vetoketjun sijasta.
Pehmoinen ja herttainen unikaveri, joskin hieman tympeä neuloa. Kaksinkertainen Palma on älyttömän tympeää neuloa, varsinkin nurjana. Vartalo oli nopea homma, mutta raajat olivat hermoja kiristävää pikkunäperrystä, joka tuskin olisi tuntunut niin ällöltä, jos lankana olisi ollut jokin toinen. Mutta, se on valmis ja se on hieno (IMO). Ja tiedän, että siskonpoikani pitää siitä ihan varmasti.

Ja taas jotain meidänkin tulevalle pallerolle. Samaa settiä. :)

S-kokoinen tasku, samalla kaavalla kuin edellinenkin. Myllymuksujen II-laatuista kallopulia (haamua painatuksessa, pilkkahintaista) ja valkoista coolmaxia. Tosi ohkanen vaippa. Vielä olisi yhteen vaippaan leikattuna kankaat tällä kaavalla, sitten vaihdan jo kaavaa. Toivottavasti näistä on johonkin, vähän pelottaa etukäteen. Vaippojen ompelu on paljon helpompaa, kun on lapsi, jolle sovittaa vaippaa!

NB Mummut taas. Päällä kierrätetty trikoo (vanha t-paita), tukikankaana flanelli ja sisäpinnassa violetti polyestermokka. Imuina 1 krs sherpaa, 2 krs kierrätysfrotee ja 2 krs bambupuuvillaa.

Vaippa takaa. Tämäkin on syötävän söpö, joskin on siinäkin kauneusvirheensä (joita ei vaipan suloisuudelta onneksi näy). :)

Pikkuiselle

Tänään iski ensimmäistä kertaa koko raskauden aikana halu ommella tulevalle pienelle vaippoja. Miksu nukkui uudenvuodenjuhlinnan vuoksi aika pitkät päiväunet, joten mamma sai ihan rauhassa surruutella pikkusiskoveljelle pari vaippaa.

NB-koon Mummut sisävaippa. Röyhelöt näyttävät kuvassa hieman laiskoilta, vaipasta tuli ehkä hieman tuhti. Livenä se on kuitenkin ihan söötti, tosin sieltä täältä saumurinsaumat repsottavat rumasti, kun en hoksannut tarkastaa lankojen kireyksiä ennen yhteensaumurointia. Mutta kuitenkin; vaipassa on päällä trikoota, tukikankaana flanelli, sisäpinnassa limenvihreä mikrofleece. Kiinteinä imuina 2 krs joustofrotee, 2 krs kierrätysfrotee ja 1 krs bambupuuvillaa. Tämä on varmasti ihan ok päiväunivaippa, miksei ihan ekoina viikkoina käy yövaipastakin.

Vaippa takaa, tässä nuo röyhelöt näyttää paremmilta!

S-koon taskuvaippa. Päällä mangonkeltaista BrPulia ja sisällä oranssi mikrofleece. Tuli söpö, joskin tää näyttää ihan älyttömän pieneltä. Huonohan se on verrata L-koon vaippoihin, mutta silti! En uskalla kyllä tällä kaavalla montaa tehdä. Taidan muutenkin tehdä niin, että kokeilen useampaa kaavaa ja niistä sitten vauvan kanssa valkkaan parhaimmat. Ekoina viikkoina tulee varmasti taas harsoiltua paljon, mutta kyllä näitä pikkuvaippoja on kiva tehdä. Meillä ei ole kuin M- ja L-koon vaippoja, kaikki S-kokoiset olivat aikoinaan käytettyinä ostettuja.

Se on nyt sit aloitettu. Vauvaan valmistautuminen.

Joulu oli ja meni

Joulu on nyt ohi ja oli ihanaa. Jouluna parasta on lahjojen antaminen ja nähdä miten ihmiset niihin reagoivat. Esimerkiksi äitipuoleni halasi minua iloisena saadessaan laukun (edellinen päivitys) ja pikkuveljeni, jolle Bob sitten päätyi, otti sen heti omakseen ja löi sen suuhunsa. :D Kaikki lahjat olivat tykättyjä ja totta kai siitä tuli itselle tosi hyvä olo.

Pukki muisti minua tänä vuonna poikkeuksellisen käsityöpitoisesti. Sain nimittäin kolme eri kirjaa: Stine Hoelgaard Johansenin Suloiset sukat & Hurmaavat huivit tulivat äidiltäni ja hyvä ystäväni oli hankkinut minulle Rachel Hendersonin Koukussa neulomiseen. Todella innoittavia kirjoja, varsinkin tuota Suloiset sukat on tullut selattua kieli pitkällä. Ihania töitä ja lähdenkin pian toteuttamaan jotakin uutta (kunhan saan vanhat pois alta ja pitäisihän niitä kouluhommiakin tehdä...).

Tässä nyt pari kuvaa koulussa olleesta joustavien materiaalien kurssin töistä ja sitten se yksi uupunut joululahja.

Koulussa tehty bambuhuppari omilla mitoilla. Myllymuksujen siilibambua ja resoria, hupussa nyöri. Hyvin yksinkertainen. Tähän oli tarkoitus tulla vetoketju eteen, mutta se sitten jäi pois. Voihan sellaisen tehdä myöhemminkin! Olen käyttänyt tätä tosi paljon, bambu tuntuu ihan taivaalliselta ihoa vasten. Kuva on sitten ihan hirveä, pahoittelen. Kauhea bad-hair-day päällä ja valoa ei tunnu olevan missään huoneessa riittävästi.

Samaisella kurssilla tehty t-paita. Peruspaita oli ainoa pakollinen työ, mikä piti saada valmiiksi. Tässä on harjoiteltu lähinnä joustavien matskujen kaavoitusta ja työjärjestystä, sekä uusien koneiden käyttöä. Itse en ollut esimerkiksi koskaan nähnytkään tasosaumaajaa! Noh, nyt osaan käyttää sitäkin. Kangas on Löytöpalasta ostettua kotimaista kilotrikoota, jota jäi ihan törkeästi yli. Tähän ois tarkoitus tehdä sitten kankaanpainannassa jokin kuva, aihe vielä mietinnässä.

Kaverille lähti lahjaksi tällainen pipo. Virkattu pipo, jossa on korvaläpät ja päälaella nallenkorvat. Malli itse virkatessa sovellettu. Parempaa kuvaa en saanut, en sitten millään! Toinen korva lerputtaa tässä jotenkin huonosti, mutta livenä pipo oli tosi kiva. Lankana Novitan Polaris ja virkkuukoukku nro 7. Kaveri tykkäsi ja laittoi viestiä, että joku oli hänen työpaikallaan halunnut ostaa kyseisen pipon. :D 

En ole tainnut tänne vielä "virallisesti" ilmoittaakaan, mutta kuten kuvista näkyy, meille on tulossa pikkukakkonen (ei, en ole noin pullukka). Laskettuaika on 30.5.2009, eli pian mennään keskivaiheilla. Sukupuolesta ei ole vielä tietoa, mutta haluttaisiin ottaa selvää. Rakenneultra on 19.1., eli silloin voisi olla pieni tsäänssi saada se tietoon. Kevättä kohti blogissani tullaan siis näkemään pikkuvaippoja ja villahousuja, toki myös muita pikkujuttuja. :)

Joulu on taas, joulu on taas...

...Kattilat täynnä puuroo!

Kaiken muun hälinän ja hössötyksen keskellä olen valmistanut pienen määrän joululahjoja. Tässä hieman kuvaa ja tarinaa niistä, mitkä olen saanut valmiiksi (ja kuvattua). Yksi neulottava pupu on vielä kesken, mutta sen ei ole ihan pakko valmistua jouluksi. Lisäksi en saanut yhtä pipoa kuvattua, joten sen kuva tulee varmaan myöhemmin, kun kuvailen noita koulujuttuja.

Laukku äitipuolelleni. Mallina Ottobren Dotted Dream. Kankaat jämäkankaita; yläosassa verhoista ylijäänyttä puuvillaa, alaosassa koulussa tehdystä hameesta jäänyttä polyesteria. Pitsit ovat kierrätettyjä, vihreävalkea on edesmenneen mummuni virkkaamaa. Kahvat ovat uudet. Sisäpuolella vuorena on ohut puuvilla ja kiinnitys kaksilla neppareilla. Kaunis laukku, vaikka sen itse sanonkin. Äitipuoleni (hirveä sana!) on pyytänyt minulta monta kertaa laukkua ja nytpäs pukki tuo sellaisen... ;)

Huivi siskolleni. Mallina Envy. Lankana tummanvihreä Mambo, jota ei mennyt edes kokonaista kerää. Puikkoina 10 koon sukkapuikot, jotka toimivat ihan hyvin tässä. Napit ovat kierrätetyt. Tykästyin kovasti tuohon malliin, teen varmasti itsellenikin jossain vaiheessa samallaisen. Reunaan virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita, koska sössin reunarakenteen lukemalla ohjeen huolimattomasti. Noh, hyvin nuo ks:t tuossa toimivat ja toivat hieman lisää leveyttä huiviin.

Fifi toiselle siskolleni. Lankana King Colen Luxury Mohair ja puikot 6. Kaksi 50 g:n kerää meni ja reunahapsuihin piti käyttää Novitan Rose Mohairia. Langan väri on tuollainen pätkävärjätty harmaa, joka ei tasona hirveästi meikäläisen silmää miellytä. Lanka oli kyl kivaa kutoa! Tuo mohair on melko pörröistä, joten kuvista ei oikein näy tuo Fifin rakenne, mutta kyllä se irl näyttää Fifiltä ja on muuten pehmeä! Siskoni pitää tästä varmasti.

Tästä en tiedä meneekö tämä kenellekään lahjaksi, mutta oli pakko saada neuloa tällainen välipalaksi. :D Mallina Bob, lanka on jotain puuvillalankaa semmoinen jämäsykerö vuodelta miekka ja nakki. Sukkapuikot 3 ½. Tämä on aivan ihana! Tekisi mieli tehdä näitä sellainen pieni armeija. xD Jos tämä menee lahjaksi, niin se menee joko miehen siskonpojalle tai sitten kaverini syntymättömälle vauvalle. Tai sitten teen näitä oikeasti armeijan ja annan kaikille tutuilleni tällaiset. HAHAHAA!

Sivukuva Bobista. Hännässä on sitten rusetti, hoks hoks (ja joo se on ommeltu kiinni, ettei sitä saa irti).

Viimeisenä kuvana kuva tekemästäni pussilakanasetistä. Tämä menee pikkuveljelleni. Ihan perussetti, pussilakana ja tyynyliina. Kangas on minun painamaani, paperikaaviolla ja leimasimella painetut, itsetehdyt kuviot. Värinä kuultopasta, joka on mankeloitu (kuumakäsitelty) kiinni. Kestää hyvin 60-asteen pesua, kokeiltu on! Olen tuohon tosi tyytyväinen, paperikaaviolla tehdyt kuviot ovat jotenkin ihanan autenttisia. Ja toki tuo leimasinjälkikin on joka tähdessä hieman erilainen, mikä on mielestäni myös hauska yksityiskohta. Pussilakana on hitusen lyhyt, painoin kangasta vain ~115 cm kun en aluksi tiennyt mitä siitä teen. Noh, kyllä se peitto hieman lyhyessäkin lakanassa pysyy.

Huoh, tässä nyt jotain. Päivittelen vielä ennen joulua loput tuotokset, eli ainakin pari koulujuttua. Sitten vetäydymme joululomalle. :)

Asukokonaisuus: Hame

Jeps, koulun eka tehtävä on saatu päätökseen. Itseasiassa sain sen valmiiksi jo 10.pvä, mutta olen ollut ihan puolikuntoinen jo monta viikkoa, joten en ole saanut aikaiseksi päivitellä blogia.

Tehtävänannosta:
- materiaalirajoituksena: hame ei saa olla joustavaa kangasta (max. 5 % elastaania tms).
- hameessa pitää olla vuori
- hameessa pitää olla vyötärökaitale (ei kumpparivyötäröä)

Aluksi aloitettiin tuotesuunnitelulla. Suunnittelimme koko asukokonaisuutta, joten osassa luonnoksista on mukana myös paidan luonnostelua.



Eka luonnos kokonaisuudesta.



Erilaisia värivaihtoehtoja.



Valittu malli valmiiksi väritettynä.



Mallin erittely & merkintä. (Analysoidaan vaate ja tehdään kaavamerkinnät peruskaavaan.)



Hameen tunnelmakuva (vasemmalla) ja tasokuva (oikealla).



Tunnelmakuva lähempää (tekniikka vapaa).

Kun malli oli päätetty aloitimmekin nopeasti työnteon. Laskimme kankaan menekin leikkuukaavojen suunnitelmasta ja heti kun kangas oli ostettu alkoi ompelu. Työhön kuului kaksi sovitusta. Yllätyksenä tuli se harsimisen määrä. Siis harsimista, harsimista ja harsimista. Hemmetin rasittavaa suoraan sanottuna. Kaikki se pikkutarkkuus meinasi ottaa aivoihin, kun kotona olen tottunut tekemään "vähän sinne päin". Ruudullinen kangas meinasi tuottaa päänvaivaa, kun ne ruudut pitää leikata just eikä melkein. Hirveästi meni kangasta haaskioon sen takia, IMO.

Itse ompelu oli aika simppeliä, tarkempaa vain kuin kotona tehdessä. Sovitukset meni ihan ok, ekassa sovituksessa tuli paljon poistoja vyötärölle kun laihduin ompelun aikana. Seuraavassa sovituksessa ei sitten ollutkaan mitään, hame pysyi päällä ja näytti siltä miltä piti.



Hame odottamassa ompelua (= innostusta).



Uusi rakkauteni: Brotherin teollisuusompelukone.



Työpisteeni hameen ompelun aikana.

Ainoa kunnon mokani tuli vasta lopussa:



Repäisin napinläven auki ratkojalla. Ja meinasin itkeä. Siis niin typerä moka ja ihan loppuvaiheessa - hyvä etten räjähtänyt. Noh, eihän se auttanut kuin purkaa vyötäröä ja korjata tilanne.



Korjattu vyötärö ennen napinläpiä. Ei paha.

Ja sitten valmis hame. Hamonen on sitten puettu koon 38 nukelle, joka on siis liian iso. 34 tai 36 olisivat olleet parempia, mutta pienet nuket pihistettiin näyttelynukkeiksi. Hmph.



Hame on 100 % polyesteriä, kangasta ostettiin 1,20 m. Vetoketju sivussa, vyötäröllä kaksi nappia. Vuorikin löytyy. Edessä ja takana vastalaskoksia.




Kuvat ovat huonoja, sorryyyy. Otan kuvan hameesta itseni päällä, kunhan joskus saan sen kotiin. Hame pitää eka arvioida (kunhan opettaja kerkeää) ja sitten se pitää asettaa näytteille. Toisinsanoen saan sen ehkä joululomalle kotiin. Jee. En varmasti mahdu siihen enää silloin.

No, kokonaisuudessa olen tyytyväinen. Ensimmäinen alusta loppuun itsetekemäni vaate. Wau.