maanantai 29. joulukuuta 2014

Valon tuoda pimeään

Joulu oli, joulu meni. Joulu on aina yhtä ihanaa, vaikka se pukkaakin pienehköä ressiä ja pakottaa mm. siivoamaan, joka ei ole allekirjoittaneen mielipuuhia. Tänä vuonna saatiin kuin saatiinkin upea, valkoinen joulu ja kipakat pakkaset, aimo annos hyvää mieltä ja iha sikana lahjoja. Olen siis ollut kiltti? (Ja lapset kanssa?!)

No, meikäläisellä ei rahatilanne ole tänä vuonna hiponut pilviä, koska äitiysloma. Talous on viulunkielenkireydellä ja tein paljon lahjoja itse. Tässä esittelen tätä lasipurkkivillitystäni, eli tuikkukippoja. Näitä tuli tehtyä neuvolaan, esikoisen opettajille, kakkospojan hoitotädille ja putelle ja sitten omaan perheeseen äidille ja äitipuolelleni.




















Tämä meni eläkkeelle jääneelle neuvolatädillemme. Halusin häntä jotenkin muistaa, koska hän on ollut todella upea neuvolatyöntekijä ja lapsetkin ovat hänestä niin tykänneet. Pitsiä, helmiä, juuttinarua, kulkunen ja sama liimaustekniikka, kuin aiemminkin. Sisällä led-kynttilä, koska lahjaksi meni.




















Sitten myös pakkauskuva, koska KAIKKI näyttää nätimmältä sellofaanissa. Ihan kaikki. Koirankakkakin näyttäisi.
















Sitten nämä menivät esikoisen opettajille. Apuopellekin meni yksi, mutta siitä en napannut kuvaa (koska en muistanut). Näissä on tällaiset nätit kuusikulmaiset lasipurkit. Pitsiä, juuttinarua ja isommat kulkuset. Näihin laitoin myös led-kynttilät mukaan.




















Tunnelmointikuva!




















Tämä taasen meni äidilleni. Tässä on joka toinen sydän läpikuultava, muuten melko samallainen, kuin aiemmat. :)




















Ja tämä ripustettava versio meni äitipuolelleni. Tässä on pilttipurkki, juuttinarua ja helmiä. Tästä tuli ihan kuolettavan söpö, joudun ehkä tekemään itselleni näitä sarjan ikkunaa vasten roikkumaan!

Kuvaamatta jäi kolme purkkia, mutta you get the picture here! Palautteesta päätellen nämä ovat olleen pidettyjä lahjoja, mikä ilahduttaa minua tietenkin suuresti. :)

Joulun alla päättyi myös minun vanhempainvapaani, eli olen palannut töihin. Mieheni jatkaa vapaata poikamme kanssa ja minä yritän venyttää napanuoraa... (Toki olenhan minä jo kolmisen kuukautta käynyt töissä vapaitteni ohella, mutta nyt tunnit ovat sopimukseni mukaiset.) Työ haittaa harrastamista, mutta eiköhän tässä pääse puikot suihkimaan ja silleen, ajattelin nimittäin jäädä pian kesälomalle. x)

Kunhan aikaa taas on, palailen muiden lahjojen merkeissä! Koska, ei tässä vielä kaikki...!

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Fiilistelen

Mä niin fiilistelen joulua ja lämpimiä sävyjä, lämmintä tunnelmaa. Minusta on ollu ihana pikkuhiljaa hurahtaa taas käsityöhommiin, kilisytellä puikkoja, askarrella ja värkätä. Monet sukat on taas valmistunu, mutta teen niistä oman päivityksen tässä tulevaisuudessa, kun vielä on juttuja sillä saralla kesken.

Oon askarrellu lasipurkeista vaikka ja mitä, koska olen saanut niitä ja niitä kertyy meillä omastakin takaa jonninverran. Tunnelmoin ja romantisoin. Näihin isoihin purkkeihin liimasin erikeepperi+vesi-seoksella lautasliinasta leikattuja sydämiä, niistä tuli tuollaisia kauniin "huurteisia". Suuaukolle liimasin puuvillapitsiä.
















Sitten ollaan poikain kanssa askarreltu. Kaavapaperi on ihan huippua ja parasta lumihiutaleiden leikkaamiseen. Kevyttä ja helppoa leikata, vaikka olisikin taiteltuna useaan kerrokseen. Tehtiin sitten keittiöön lumihiutaleita. Ihania.




















Ja sit minä olen askarrellut. Joulukalenteri tuli kuin tulikin valmiiksi. Talouspaperi ja wc-paperihylsyjä, alhaalla isompia (koska niissä on isommat yllärit ja pysyypähän paremmin pystyssä). Päissä on foliota, joka on helppo poksauttaa auki, rullat on päällystetty himmeällä, kultaisella lahjapaperilla. Sisällä on kaikenlaisia kivoja nameja (My Little Pony-suklaata, Turtles-suklaata, Pihlaja-karkkeja, Enkeli- ja Tonttu-patukoita, Muumi-tikkareita), tarroja ja kahdessa luukussa on leluyllärit (Lego-minihahmot ja sitten jotkin monsteriblindbagit). Saapa nähä mitä sankarit sanoo, kun huomenna avataan eka luukku. Mutta itselle tämä oli mukava projekti, jonka ehdottomasti uusin ensi vuonnakin, jos kalenteri miellyttää poikia.




















Oon aktivoitunu Räveltämössäki taas ja Kaheleissa on kaheloitu Minivyyhtisukkalankavaihdossa, mikä oli tosi hauska juttu. Ideana oli lähettää viidelle vaihtoparille yksi väh. 20 g minivyyhti fingering-paksuista, vahvistettua lankaa. Jotku esittivät toiveita 10 g ja 5 g vyyhteistä, koska aikovat osallistua Jämälankavillasukkajoulukalenteriin. Itselleni valikoitui vaihtoparit, joille oli ok lähettää 20 g vyyhtejä, niin pistin niitä sitten menemään.
















Minulta lähti ihan peruslankoja liikenteeseen. Gjestalia, Regiaa, Sandnesia ja Dropsia. Tein sitten lisänä (koska max 3 e maksavat lisäjutun sai laittaa mukaan jos halusi) kaikille parin silmukkamerkkejä. :) Ostin uusia helmiä, niin piti päästä kokeilemaan!
















Itse sain takaisin aivan luksuslankoja (ainakin minulle luksus), kuten Väinämöistä, Opalia, Zitronia, Cascadea... Aivan ihania kaikki! Näistä tulee ihanat jämistelysukat. En ole vielä päättänyt teenkö kalenterisukat vai muuten vain jämäsukat, mutta upeat sukat näistä syntyy kuitenkin!
















Mulla on tuossa keittiössä kesken pari lasipurkkiprojektia ja parit sukatkin on kesken... Joulukoristelut on aloitettu. Tämä on niin hykerryttävää. ^^

torstai 13. marraskuuta 2014

Välipaloja

Neulekärpänen on taas hieman puraissut ja puikoilla on pyörinyt sukkia viime päivinä. Tästä johtuen on kiva välillä napsia tällaisia kivoja välipaloja ommellen! Ompelukone on viime vuosina ollut niin hävyttömän vähän käytössä, että tunnen miltein syyllisyyttä kun kaivoin ressukan tuolta vaatehuoneen hyllystä... Saumurikin pääsi surisemaan ja mietin taas, että kuinka hyvä diili tuo minun saumuri onkaan ollut! Vuosikausia palvellut ja vieläkin kehrää kauniisti.
















Mutta tässäpä näitä! Pikkutytön pyöräyttänyt ystäväni saa tästä koekäyttöön parit kestoliivinsuojat. Sisäpinta kaikissa coolmax, imuina flanellia ja joustofroteeta ja kosteussulku PUL. Ja alta pilkottaakin tyttelille lahjus...
















Eli ruokalappu kuolettavan ihanasta retrokankaasta! Retrokankaan alla on ihana auringonkeltainen BrPUL kosteussuojana (koska rapatessa roiskuu ja vauvojen syötössä roiskuu vielä enemmän) ja kanttaus sävyyn sopivalla vinonauhalla. Kaavan piirsin itse kopiopaperille. x)

maanantai 10. marraskuuta 2014

Leikkaa, liimaa, maalaa, kierrä, koristele

Koska joskus pitää myös askarrella. Iskee inspis tehdä jotain muutakin, kuin kilisytellä puikkoja ja koukkuja.




















Tein tällaisia tuikkupurkkeja. Led-tuikut on nykyään jo ihan kivan hintaisia ja ne on näihin oikeinkin turvallinen vaihtoehto. (Mä tosin aion olla hurja ja polttaa näissä ulkona ihan oikeita pikkutuikkuja.)

Elikkäs, näisson lasimaalia. Etiketit liotettu pois, pesty kunnolla karhunkielellä ja sitten maalattu.




















Toinen purkki on tummempi, siinä on sotkettuna punaista, keltaista ja sinistä lasimaalia. Toivoin vähän parempaa väriliukua, mutta käyttämäni lasimaali on melko tahmeaa laatua, enkä uskaltanut lantrata sitä vedellä, kun pelkäsin että se alkaa juosta purkin pinnalla. Märkänä tää näytti hieman kivemmalta.




















Toisessa on punaista ja ripaus keltaista yhteen sotkettuna.

Valkoiset kuviot on painettu virkatusta pitsistä, jonka leikkasin irti vanhasta tyynyliinapitsistä. Sivelin valkoista akryylimaalia irtileikatulle pitsille ja painoin kuvion hieman kuivahtaneen purkin pintaan. Purkkien suuaukolle on kierretty rautalankaa, johon pujottelin helmiä.

Ei nää mitään kaikkein kauneimpia ole, mutta nyt kun on kokeiltu parilla kappaleella, niin osaan varmasti tehdä sievempiä ensi kerralla! Olenkin jo yhden purkin saanut jo jemmaan. Ulkona nämä on sieviä, sisällä ei tohdi kauheana kynttilöitä poltella kisujen takia. Ehkä niitä led-tuikkuja sitten..!

Sitten askarreltiin lasten kanssa isänpäiväkortteja. Yritän joka vuosi keksiä jonkin uuden jutun ja yleensä yritän saada lapsista jonkin kuvan tms ujutettua ideaan mukaan. Tämmöisiä tänä vuonna.




















"Vauvalta" papalle tällainen. Jalanjäljet sydämen muotoon ja erilaisista papereista leikattuja sydämiä. Sisällä oli sitten kuva pojasta ja pojanpojasta sylikkäin. :) Mukava muisto siltä ajalta kun vauva oli vielä pieni, ensi vuonna jo sitten pääsee poitsu itsekin enemmän askarteluun mukaan.
















Sitten isompien kanssa tehtyjä autokortteja. Molemmat pojjaat tekivät yhdessä jokaista korttia, niin että molempien kädenjälki näkyy. Näistä tuli hauskoja! Viime vuosina on lähtenyt maailmalle muistaakseni ainakin kalastusvene-, ja telkkarikortit, muita en muista. Ei ole tullut ikävä kyllä kuvattua kortteja, harmittaa näin jälkikäteen kovasti.

Sukkahommat on hyvällä mallilla, yhdet uudet lennähtivät jo puikoille! Piakkoin taas siis sukkapäivitystä ja joululahjaideat muhinoi mukavasti päässä. Jotain itsetehtyä siis tänä(kin) vuonna luvassa, vaikkei kaikkia lahjoja kyllä mitenkään ehdi itse tehdä.

Tuloillaan on myös itsetehty joulukalenteri, ekaa kertaa ikinä! Idea on jo, nyt vain kerätään materiaalit ja pikkuhiljaa lapsilta salaa toteutetaan... Thih!

Lisätty 11.11.14:
Action-kuva lyhdystä.


maanantai 27. lokakuuta 2014

Sukkamaniaa

Sukkia siellä, sukkia täällä... Sukat on ihania! Sukkalangat on ihania!

Kävin tosiaan anoppini kanssa (♥) Oulun kädentaidonmessuilla kuun puolessa välissä ja sieltä sain lisää potkua sukkajuttuihin.














Kirjakojusta tämä kirja. Vaikka minulla näitä sukkakirjoja on MONTA, niin aina on tilaa yhdelle uudelle. Tässä on monia kivoja ohjeita, mm. Cookie A:lta ja muilta taidokkailta suunnittelijoilta. Suomennos on hieman kökkönen ja virheitäkin löytyy, mutta harjaantunut neuloja huomaa kyllä ne. Tästä kirjasta on neulonnassa Evelyn A. Clarkin Ruususet (Rose Ribs eng) ja siitä olen onnistunut bongaamaan pari, kolme virhettä.




















^ Tässä siis nämä, sievät näistä tulee. :)

























Luonnollisesti matkaan lähti myös lankoja, Käsityökauppa Ilon kojusta. Seehawer & Siebertin lankoja (kuten Minnan joogasukissa). Ylempi purppurainen jo tuttua Sockenwollea, alempi uutta tuttavuutta Turinia, jossa on mukana 20 % silkkiä! Ihania molemmat, marinoituvat nyt arkussa. ♥




















Sitten toiset keskeneräiset. Tämmöinen sneak peek. ;)

Jaaaaaaa sitten parit valmiit. Toiset jo vanhemmat (mutta kuvaamatta jääneet) ja toiset ihan uutukaiset.
















Vanhemmat sukkeloiset. Elikkä TAAS Veikkoset, aviomiähelle männeet. Ruskea Novitan 7 Veikka, 3 ½ puikoilla, 120 g yhteensä. Käytetyt ja tykätyt! Tästä rohkaistuneena...




















Neuloin myös toiset hälle! Tällä kertaa langaksi päätyi Novitan 7 Veljestä Kantri -- joka loppui kesken... Toinen sukka uhkasi jäädä puolitiehen, kunnes Facen Lankahamsterit-ryhmästä saapui pelastus! On se tää internet ihmeellinen, vuosikertalankaa löytyi ja sain ostettua vain sen määrän mitä tarvitsin. :)
(Ja kyllä, kuvassa on legoauto. Mies halusi sen kuvaan.)

maanantai 13. lokakuuta 2014

Revontulet

Taas yksi pitkään keskeneräisenä maannut ufo selätetty! Nimittäin Revontuli-huivi! Tämä on vähän niinku Fifi, varmaan jokainen joka haluaa neuloa ison huivin, ainakin kokeilee Revontulen neulomista.





















Ja mikäs siinä, neuleena se on kaunis ja helppo. Ideana on kuitenkin valita liukuvärjätty lanka, jolloin lanka tekee osan työstä ja lisää huivin näyttävyyttä.



Omaan Revontuleeni valitsin lanka-arkusta Novitan Puron (väri Kukkaniitty), koska sitä oli yllinkyllin. Pyöröpuikko 5 ½ mm/80 cm.





Mitäs tästä sanois. Tästä tuli valtava? (155 cm x 65 cm). Ihana ja lämmin. Värit piristää syksyn pimeyttä. :) Sain tästä jo kehuja Oulun Kädentaidonmessuilla, kun pidin tätä vaunujen näkösuojana pikkumiehen vedellessä hirsiä. Ja täytyy sanoa, että ei kaduta yhtään, että kitkuttelin tämän loppuun, onhan tämä ihana!

Ja ufojen selättäminen jatkuu. Puikoilla kahdet sukat, jotka molemmat on sellaisia, että lanka loppuu kesken. Mukava yrittää pitkin internetin ihmeellistä maailmaa löytää lisää näitä vuosikertaihmeitä... Mutta toisiin sukkiin on jo lisälankaa tulossa, pääsee neulomaan ne loppuun! Ja pikkuhiljaa pitää aloitella joululahjajututkin... Ihana draivi päällä!

Edith-täti: Kommenteissa olikin esitetty hyvä kysymys, eli menekki! 290 g on huivin lopullinen paino, eli melkein 6 kerää tähän upposi lankaa.

tiistai 30. syyskuuta 2014

Pienelle

Mä niin tykkään näperrellä pienille. Vauvat on mun suurheikkous, oli ne omia eli ei. :D

Ystäväni sai ihanan pikkutytön viikko sitten ja tänään pääsin hänet henkilökohtaisesti lahjomaan. :) Nämä ovat olleet jo hetken valmiina, mutta en halunnut pilata ylläriä ennakkoon.
















Taas kokeilin tilkkupeittoa (klik edelliseen). Hyvin yksinkertainen tilkkutyö, pelkkiä neliöitä. Tilkuiksi päätyi mm. itsepainamaani lastenkangasta. Ihana kokonaisuus, vaikka sen itse sanonkin.

















Reunoissa on neljä tikkausriviä ja lisäksi peiton keskellä läpiommellut napit (4 kpl molemmin puolin) pitämässä vanukerroksia yhdessä. Vaunuihin tai lattiapeitoksi suunniteltu. :)

Ja sitten puikoilta.















Tittelintuure TAAS. Tää on vaan niin kiva neuloa. Lankana Novitan Puro, puikot 5 mm. Koko 0-3 kk. Tosin oon nyt miettiny, että alkaisin suunnitella tähän kaarroketta. No, nyt on lähipiirissä pikkulikka jolle neuloa, niin voinen kokeilla erilaista kaula-aukkoa ihan huoletta! ;)


Ja tällä kertaa mulla oli ihan oikea malli, jolle sovittaa. Hieman pyylevä tosin, on mamman maitopoika ollut ruoka-aikaan kotona. :) Mutta helpotti kyllä kummasti, kun sai sovittaa ja hakea suuntaa-antavia mittoja. Saumattomat neuleet on kyllä niin pop näiden pienien kanssa - ei saumat paina ja ovat kivoja pitää, kun ne joustaa hyvin.

Thih, on nää söpöjä.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Syksyn tullen sieniä kasvaa

Sopivasti syksyyn, pitkän aikaa ufoina maanneet Sydänjuuret. Mukava saada jotain valmiiksikin. Vauva on ihana, mutta elämä kolmen hyvin erilaisen pojan kanssa on hektistä ja aikaavievää. Ei ehi, ei ehi. Mutta välillä jotain. (Oon mä oikeesti neulonu vähä vauvajuttuj, mutta ne tulloo lahjaksi, nii esitellään myöhemmin semmoset.)

Ohjeena tuttu, ikioma Sydänjuuret. Lankana Viking of Norwayn Vilma, 608 savunharmaa, 72 g. Puikot 2,5 mm. Lanka on uusi tuttavuus ja tykästyin. Hyvä neulottavuus, ihana pinta ja tosi mukavantuntuinen jaloissa.






















Helppoahan tämä on kuin heinänteko, jos vain pääsis yli näistä käsityöpläähin jälkihöyryistä. Vähäsen taas tuntuu innostus tuolla sormissa syyhyämässä. Ideoita putkahtelee ja tekee mieli neuloa ufot pois. Joululahjojakin suunnittelen ja jotain kyl lähtee puikoille! Ehkä tää tästä, ehkä ehkä! Nyt ainaki varpaat nauttii lämpimäisistä, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Ensi viikolle on luvattu lunta.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Pientä ja pehmeää

Jotain pientä taas tälle tulevalle pienelle. Sain otettua itseäni niskasta ja puhdistettua & öljyttyä saumurin taas käyttökuntoon ja sen kunniaksi surauttelin parit NB Mummut. Näitä käytin kakkosellakin melko paljon; malli on suloinen ja istuvuus oli hyvä. Uskallan siis tehdä näitä ainakin muutamia odottelemaan, varuiksi voisi tehdä parit S-kokoisetkin, jos tää meinaa olla jättiläinen syntyessään.




















Ensiksi täytyy näyttää, että koska aion olla maitotankki tämänkin vauvan kanssa, surauttelin parit liivinsuojat. Mulla ei ole HAJUAKAAN missä ne miljoonat suojat on, jotka tein kakkosen aikana, mutta koska niitä ei löydy, niin saatoin hyvillä mielin tehdä uusia. Ihoa vasten coolmax kaikissa, kosteussulku BrPul ja 1 ml Pul, imumatskuiksi päätyi mikrokuitupuuvillaa, flanellia ja joustofroteeta vähän sekalaisin sekoituksin. Kolme paria valmiina, enää niinku miljoona paria tekemättä. :D

















Tässä nämä vaippulit yhteiskuvassa. Söpöjä? Totta hitossa.




















Tää sinertävä omenakuosillinen tekele oli harjoituskappale, jota tarvitsin vuosien jälkeen. Sinänsä kaikki meni ihan ok, mutta vähän pääs kankaat karkailemaan ympärisaumuroidessa ja se tuotti harmaata tukkaa. Mutta, loppu hyvin, kaikki hyvin, käyttökelpoinen viritelmä anyhow. Täyttöaukollinen, kiinteitä imuja 2 krs mikrokuitufrotee ja 1 krs frotee. Coolmax sisäpinnassa, trikoo pinnassa.




















Nämä kaksi seuraavaa ovat hyvin samallaisia ja molemmat menivät jo sitten todella helposti. Täyttöaukollisia, molemmissa kiinteinä imuina 1 krs flanellia, 1 krs mikrokuitufroteeta ja 1 krs luomubambufleeceä. Sisäpinnoissa coolmax ja ulkopinnassa joustofrotee.




















What can I say, nää on mun heikkous. Vaippoja on nyt jo varmasti ihan tarpeeksi, koska niitä on tullut hamstrattua kirppiksiltäki nii paljon, mutta...! Tuolla on pöydällä kasa kankaita oottamassa ja ne oikein kiljuu päästä vaipoiksi. Ihan kaikkia en kyllä pikkuvaipoiksi voi leikellä, M-kokoisiakin tarvitsee lisää jossain vaiheessa, mutta vielä ehkä muutamia... Ja muutamia.
No hitto, jos mä en kesällä pääse terdelle ottaan siideriä, nii mä saakeli nautin suloisesta vauvanpepusta.

tiistai 11. helmikuuta 2014

Viimeiselle villahousulle

Against all odds, täällä mä taas olen ja maha pystyssä. Käsityöt on hieman olleet hiljaiselolla viime aikoina, jotenkin se kipinä on kadoksissa, vaikka haalinkin lähdeteollisuutta vähän väliä (uusia käsityökirjoja, lehtiä). Puikoilla on koko ajan jotakin, mutta valmiiksi asti valmistuu tuskastuttavan hitaasti ja harvoin mitään uutiskynnyksen ylittävää.

Noh, nyt kun alan olla jo aika tukevasti paksuna ja jo yli puolenvälin raskausviikoissa, täytynee vauvaa varten alkaa valmistautua edes jotenkin. Vaipoista on hyvä aloitella.

Möin tosikon kaikki NB ja S-koon kestot aikoinaan pois, villahousuja myöten. Kirppareilta haalittujen vaippojen lisäksi pitää sitä jonkin verran ompelukonetta surisuttaa ja tässä lähiaikoina olenkin ottanut pitkästä aikaa tuntumaa vaippojen ompeluun. Onneksi se näyttäisi olevan kuin pyörällä ajo - sitä ei vaan unohda, kun sen kerran on oppinut. Ompelukone tuntui toimivan ja saumurikin kehräsi yllättävän kiltisti, vaikkei niitä ole PITKÄÄN aikaan käytetty.

Noh, pitemmittä lätinöittä tässä nyt näitä tuotoksia.
















S-koon taskuja. Kaikissa päällä Br-Pul ja sisällä lime coolmax, tarrat Aplixia. Kaveri lahjoitti minulle ihanaa pöllökuosillista Pulia ja samoiten tuo omenanvihreä on häneltä. Kallokuosia oli itsellä tuolla jemmassa, onneksi en ole hankkiutunut siitä eroon, toisin kuin melkein kaikista muista kankaistani!
Kaava lienee sama tuttu millä tein kakkosellekin vaipat, en oikein ottanut selvää noista kaavoista mitä olen eniten käyttänyt (olisi pitänyt merkitä paras!). Hieman leveähköltä tämä malli näyttäisi, mutta pienellä vauvalla se sammakkoasento jaloissa ei onneksi olekaan niin paha ja leveämpi vaippa muistaakseni pitää tavarat paremmin sisällään. Taidan silti ehkä iiiiihan vähän kaventaa tätä kaavaa ja tehdä pari vaippaa kapeampina, tuskin siitä haittaa on.




















Sitten sisätäyttö hieman erilaisella kaavalla. Sisäpinnassa flanelli ja ulkopinnassa puuvilla. Pohdin kauan laitanko tähän kiinteää imua, mutta tulin siihen tulokseen, että ehkä teen vain mummuja ja nöttösiä kiinteillä imuilla. On se kiva kun on näitä nopeasti kuivuviakin, kun ainakaan VIELÄ ei ole kuivausrumpua tässä taloudessa. Voi toki olla, että nyt tulee aika harkita sitä...

Noilla on nyt aloitettu ja tänään ajattelin kokeilla surauttaa pari mummua jos ehdin. Villapöksyjäkin pitäisi alkaa neulomaan ja sitteriin ommella jokin kiva uusi päällinen. Pinnansuoja tarvitsee uudet nauhat jajaja. Onhan tässä! Onneksi laskettuaika on vielä kaaaukana, että kyllähän tässä ehtii, jos vaan pääsee tästä käsityöpläähsuosta nousemaan. :)

Oiva-Arhippa tänään rv 22+3.