Polvisukat jalkaan ja tukka hyvin

Koulussa meille avautui ihana tilaisuus hurahtaa neulekoneiden ihmeelliseen maailmaan. Ja minähän hurahdin. Olen kyllä edelleen käsinneulonnan ehdoton ykkösfani, mutta ai vitsit ku neulekone ois kätsy!  Koululla opettelimme käyttämään Brotherin elektronisia neulekoneita, joissa on sekä ylä-, että alataso. Kurssin suorittamiseen vaadittiin harjoituksien lisäksi yksi valmistunut asuste, mikä oli vapaavalintainen. Mahani koon vuoksi joudun aloittamaan mammaloman, joten tein pikapikaa yhdet sukat, jotta pääsisin kurssin läpi. Koska olen äärimmäisen laiska aloittamaan ylipolvensukkia käsinneuloen, tein sellaiset.

Yläreunaa koristaa nirkkopäärme (pykäreunus), johon voi pujottaa kuminauhan. Lankana on kaksinkertainen turkoosi Super Montana, 100 % villaa.
Sukkien sisäsivuissa ja päkiässä on siis saumat, joita ei kyllä pahemmin huomaa. Olisin halunnut tehdä toisetkin sukat, mutta en vain enää voi ajaa autoa. Onneksi kerkesin tehdä edes nämä. :) Ihanan ohuet sukat tuli, näiden kanssa voi käyttää vaikka ballerinoja.

Ja koska tukkani roikkuu koko ajan tiellä, neuloin itselleni pikapikaa Calorimetryn. Langaksi valitsin jämäkerän iki-ihanaa Zitron Loftia. Tätä jäi semmoinen puolikas kerä Miksun villiksistä ja olen sitä varjellut pienenä aarteenani. Nyt se sitten pääsi puikoille! 80 s aloituksessa ja puikot 4 ½, tuli oikein sopiva. (Vitsit tuosta oli muuten vaikea saada kuva!)

Mammahousut

Toisesta asukokonaisuudesta ois nyt valmistunut housut. Jakku multa jääkin tekemättä, kun aloitan äitiysloman. On pakko - en mahdu enää ratin taakse! Kirotut lyhyet jalat ja iso maha. Harmittaa, että koulusta jää kuukausi käymättä, mutta ollaan alustavasti sovittu opettajien kanssa, että tulen ensi keväänä suorittamaan ammattitekniikan ja ompelun loppuun, eli valmistan jakun ensi vuonna ja jatkan sitten syksyllä kakkosluokalla.

Housujen kohdalla sain aika paljon "armonpullia" verrattuna muihin. Toisaalta, teimme näyttönä housut, joihin pakollisina rakenteina tuli vyötärökaitale ja vetoketjuhalkio, eli rakenteet jotka minulta jäivät puuttumaan. Opettajani oli sitä mieltä, että näyttöhousut ja hame todistavat ihan riittävästi, että osaan ommella kyseiset jutut.

Housut on tehty omien mittojen mukaan ja kuositteluvaiheessa sit lisäiltiin ja poisteltiin tarpeen vaatiessa. Malli on suht yksinkertainen. Ompelussa ei mennyt kovin kauaa, lähinnä oma pikkutarkkuuteni vei sitten turhaan tunteja.

Hyväntuntuiset pöksyt tuli! Äitiyshousuille onkin tarvetta, toivottavasti opettaja saa arvosteltua nämä pian. :) Tartten nää äkkiä käyttöön!

Housut edestä. Materiaalina 100 % puuvilla, pintavärjätty mustaksi (ts. näyttää hopeanhohtoiselta, harmaalta). Masutuubissa ihan peruspuuvillatrikoota ja kuminauha.

Takaapäin. Taskuissa koristenapit. (Ja sylissä Mikael. :D)

Vielä toinen takakuva. Masutuubi on lyhyt takaa, mikä on äärimmäisen miellyttävää. Lindexin mammahousuissa tuubi on suht korkea takaa, mikä ei tunnu hyvältä.

Kuvat on taas itselaukaisinlaatua. En käsitä miksei tuo palikka Canon osaa tarkentaa mun vartaloon (ehkä sillä on oma tahto ja se ei halua).

Värjäystä ja vauvailua

Kankaanpainanta ja värjäys on ollut ehkä mieluisin kurssi tähän mennessä. Koko ajan saa olla tekemässä jotain ja kaikki opittavat asiat ovat olleet äärimmäisen kiinnostavia ja helppoja sisäistää.

Kokeilimme parin luokkakaverin kanssa pesukonevärjäystä. Kaveri halusi värjätä valkoisen farkkukankaan kirkkaan keltaiseksi ja minulla oli Vauva-lehden ällösininen kantoliina, jonka halusin vain jonkin väriseksi. (Jokainen joka on nähnyt tämän mitäänsanomattoman sinisen liinan ymmärtänee mitä tarkoitan.) Laitoin kantoliinani samaan koneeseen. Väriaineena käytettiin Semitone® reaktiivivärejä, kirkas keltainen. Tulos oli tällainen:

Kuva haalistaa väriä hieman, eli liinasta tuli kirkkaan vihreä. Oikein hyvä väri meikäläisen makuun. Nyt liinaa tulee varmasti käytettyä enemmän, vielä kun vähän lyhentäisin sitä itselleni sopivaksi niin se olisi vielä parempi.

Seuraavaksi lähdin kokeilemaan villalangan värjäystä samaisilla reaktiiviväreillä. Valkkasin värikartasta pari kivaa väriä ja laskin pigmenttimäärät. Värjäsin Novitan luonnonvalkoista Huopasta 70 g, vyyhdin päät eri väreillä. Väriliuku värien välillä ei oikein onnistunut, kun en hoksannut värjätä värejä enemmän päällekkäin. Plus violettia on paljon enemmän, kun värjäsin oranssin pään ensiksi ihan näppituntumalla, en merkinnyt keskikohtaa mitenkään. No, hauskaa oli, vaikka hieman pelottikin onnistuinko huovuttamaan vyyhdin kimpuksi. Onneksi lanka sitten keriytyi ihan ok kuivuttuaan.

Tässä lanka kerittynä. Otin kyllä vyyhdistäkin kuvan, mutta se on niin pirskatin tärähtänyt, ettei siitä ole mitään iloa. Kyllä, otin vain yhden kuvan ja en tajunnut tarkastaa onnistuiko se... Hyvä minä.

Lanka päätyi heti pikkuisen villapöpiksi. Ohjeena siis Ullaneuleen Villapöpät. Pyöröt 4 ½/40 cm ja lahkeissa sukkapuikot 4. Otin lahkeisiin enemmän silmukoita, ettei haaroihin tullut reikiä ja että sain sinnekin 2 o 2 n-joustinta. Silmukoita on 52 ja koko vastanee jotain NB/S, ehkä enemmän S-kokoa. 

Vyötäröjoustimessa on oranssista Nalle-langasta punottu nyöri. Siitä vain tuli varmaan liian lyhyt, mutta en ole vielä jaksanut punoa uutta.
Värit asettuivat aika hauskasti noissa housuissa, juurikin liukuvärin puuttumisen takia. Eläväiset pöpät, etten sanoisi!

Sitten kestovaippoja. Ensiksi esikoiselle tehty omppu-BrPul tasku, sisäpinnassa lime coolmax. L-kokoa tämä.

Aivan ihanaa tuo omenakuvio! Tästä tulee esikoiselle vielä yksi tasku ja sitten loput kankaasta käytän tulokkaan vaippoihin, teen varmaan M-kokoisia sivutarrallisia taskuja sitten joskus.

Tulokkaalle toinen Nalle Nöttönen. Ulkopinnassa Jyskin joustofroteelakanaa, sisällä valkoinen sherpa. Imuina 1 krs sherpaa, 2 krs ohutta kierrätysfroteeta ja 2 krs bambupuuvillaa.

Vielä olisi paljon vaippoja ommeltavana ja villahousuja neulottavana. Onneksi on vielä aikaa.

Asukokonaisuus: Paita

Uah, vihdoin sekin on valmis! Oli tässäkin kyllä homma, huhhuijaa. Vaikka sitä ois kuinka monta paitaa tehnyt, niin kyllä tuli yllätyksenä kuinka paljon vaiheita voi niinkin "yksinkertaisessa" vaatekappaleessa olla. Suunnittelu, kaavoitus, sovitukset (hihan istutus!!!) ja se ompelu... No, kunnialla selvisin!

Eli tässä jatkoa asukokonaisuudelle, johon kuuluu tämä hame. Paidan kanssa piti jo ottaa huomioon tämä nopeasti kasvava kumpuni ja muutkin raskauden aikana kasvaneet ruumiinosani, joten mallin mitoitus on hieman runsas. Mikä ei tosin haittaa, sitten kun olen taas hoikkana tyttönä, käy paita tunikasta.

Paidan mallin merkintä.

Leikkuukaavat 1:4 koossa.

Ompelu oli jo rutiininomaisempaa, kun on nuo koulun koneet jo aika hyvin hallinnassa ja tekniikkakin parempi. Päänvaivaa aiheutti lähinnä hihojen istutus ja istutettujen hihojen ompelu. Se oli yllättävän vaikeaa, kun kädentie oli selkeästi hihaa suppeampi ja hihan syötös piti saada tasattua olkapäälle. Hermo meinasi mennä ja kotikoneella tuo tuli paljon paremmin, kuin teollisuuskoneella. Muuten malli oli suht simppeli toteuttaa ja lopputulos on tosi siisti meikäläisen mittapuulla. :D

Mallista jonkin verran, eli hihat ovat runsaat ja ylettyvät meikäläistä kyynärpäiden yläpuolelle. Yläosassa on feikkinapituslista ja siinä koristenappeja. Rintojen alapuolella leikkaus ja sen alla nauhakuja, jossa satiininauha (josta paitaa voi hieman kiristää). Helmassa on poimuja ja pituus vatsan alapuolelle, ilman vauvamasua ihan reilusti. Napit ja nauha ovat vaihdettavissa ihan fiiliksen mukaan, eri väriä eri juhliin vaikka. :) Mustavalkoinen oli "helppo" ratkaisu, Raahen Löytöpalassa oli aika huono valikoima 10 millistä satiininauhaa.

Kuvat ovat taas jotenkin köykäisiä, en tajua miksen koskaan onnistu kuvaamisessa! Saa niistä selvää, mutta valotus söi osan yksityiskohdista.

Materiaali on mustaa paitakangasta (97 % puuvilla, 3 % elastaani).

Paita edestä. Rusetti on sivussa, mutta senhän voi pujotella minne haluaa!

Paita takaa. Takana on piilovetoketju.

Sivusta vielä.

Olen lopputulokseen tyytyväinen. Tämä on sopiva paita vähän parempiin tilaisuuksiin ja toisaalta ei ollenkaan liian bling bling - juuri minun tyyliäni! Ja alle mahtuu isokin maha (ja tissit...).

Joulu oli ja meni

Joulu on nyt ohi ja oli ihanaa. Jouluna parasta on lahjojen antaminen ja nähdä miten ihmiset niihin reagoivat. Esimerkiksi äitipuoleni halasi minua iloisena saadessaan laukun (edellinen päivitys) ja pikkuveljeni, jolle Bob sitten päätyi, otti sen heti omakseen ja löi sen suuhunsa. :D Kaikki lahjat olivat tykättyjä ja totta kai siitä tuli itselle tosi hyvä olo.

Pukki muisti minua tänä vuonna poikkeuksellisen käsityöpitoisesti. Sain nimittäin kolme eri kirjaa: Stine Hoelgaard Johansenin Suloiset sukat & Hurmaavat huivit tulivat äidiltäni ja hyvä ystäväni oli hankkinut minulle Rachel Hendersonin Koukussa neulomiseen. Todella innoittavia kirjoja, varsinkin tuota Suloiset sukat on tullut selattua kieli pitkällä. Ihania töitä ja lähdenkin pian toteuttamaan jotakin uutta (kunhan saan vanhat pois alta ja pitäisihän niitä kouluhommiakin tehdä...).

Tässä nyt pari kuvaa koulussa olleesta joustavien materiaalien kurssin töistä ja sitten se yksi uupunut joululahja.

Koulussa tehty bambuhuppari omilla mitoilla. Myllymuksujen siilibambua ja resoria, hupussa nyöri. Hyvin yksinkertainen. Tähän oli tarkoitus tulla vetoketju eteen, mutta se sitten jäi pois. Voihan sellaisen tehdä myöhemminkin! Olen käyttänyt tätä tosi paljon, bambu tuntuu ihan taivaalliselta ihoa vasten. Kuva on sitten ihan hirveä, pahoittelen. Kauhea bad-hair-day päällä ja valoa ei tunnu olevan missään huoneessa riittävästi.

Samaisella kurssilla tehty t-paita. Peruspaita oli ainoa pakollinen työ, mikä piti saada valmiiksi. Tässä on harjoiteltu lähinnä joustavien matskujen kaavoitusta ja työjärjestystä, sekä uusien koneiden käyttöä. Itse en ollut esimerkiksi koskaan nähnytkään tasosaumaajaa! Noh, nyt osaan käyttää sitäkin. Kangas on Löytöpalasta ostettua kotimaista kilotrikoota, jota jäi ihan törkeästi yli. Tähän ois tarkoitus tehdä sitten kankaanpainannassa jokin kuva, aihe vielä mietinnässä.

Kaverille lähti lahjaksi tällainen pipo. Virkattu pipo, jossa on korvaläpät ja päälaella nallenkorvat. Malli itse virkatessa sovellettu. Parempaa kuvaa en saanut, en sitten millään! Toinen korva lerputtaa tässä jotenkin huonosti, mutta livenä pipo oli tosi kiva. Lankana Novitan Polaris ja virkkuukoukku nro 7. Kaveri tykkäsi ja laittoi viestiä, että joku oli hänen työpaikallaan halunnut ostaa kyseisen pipon. :D 

En ole tainnut tänne vielä "virallisesti" ilmoittaakaan, mutta kuten kuvista näkyy, meille on tulossa pikkukakkonen (ei, en ole noin pullukka). Laskettuaika on 30.5.2009, eli pian mennään keskivaiheilla. Sukupuolesta ei ole vielä tietoa, mutta haluttaisiin ottaa selvää. Rakenneultra on 19.1., eli silloin voisi olla pieni tsäänssi saada se tietoon. Kevättä kohti blogissani tullaan siis näkemään pikkuvaippoja ja villahousuja, toki myös muita pikkujuttuja. :)

Asukokonaisuus: Hame

Jeps, koulun eka tehtävä on saatu päätökseen. Itseasiassa sain sen valmiiksi jo 10.pvä, mutta olen ollut ihan puolikuntoinen jo monta viikkoa, joten en ole saanut aikaiseksi päivitellä blogia.

Tehtävänannosta:
- materiaalirajoituksena: hame ei saa olla joustavaa kangasta (max. 5 % elastaania tms).
- hameessa pitää olla vuori
- hameessa pitää olla vyötärökaitale (ei kumpparivyötäröä)

Aluksi aloitettiin tuotesuunnitelulla. Suunnittelimme koko asukokonaisuutta, joten osassa luonnoksista on mukana myös paidan luonnostelua.



Eka luonnos kokonaisuudesta.



Erilaisia värivaihtoehtoja.



Valittu malli valmiiksi väritettynä.



Mallin erittely & merkintä. (Analysoidaan vaate ja tehdään kaavamerkinnät peruskaavaan.)



Hameen tunnelmakuva (vasemmalla) ja tasokuva (oikealla).



Tunnelmakuva lähempää (tekniikka vapaa).

Kun malli oli päätetty aloitimmekin nopeasti työnteon. Laskimme kankaan menekin leikkuukaavojen suunnitelmasta ja heti kun kangas oli ostettu alkoi ompelu. Työhön kuului kaksi sovitusta. Yllätyksenä tuli se harsimisen määrä. Siis harsimista, harsimista ja harsimista. Hemmetin rasittavaa suoraan sanottuna. Kaikki se pikkutarkkuus meinasi ottaa aivoihin, kun kotona olen tottunut tekemään "vähän sinne päin". Ruudullinen kangas meinasi tuottaa päänvaivaa, kun ne ruudut pitää leikata just eikä melkein. Hirveästi meni kangasta haaskioon sen takia, IMO.

Itse ompelu oli aika simppeliä, tarkempaa vain kuin kotona tehdessä. Sovitukset meni ihan ok, ekassa sovituksessa tuli paljon poistoja vyötärölle kun laihduin ompelun aikana. Seuraavassa sovituksessa ei sitten ollutkaan mitään, hame pysyi päällä ja näytti siltä miltä piti.



Hame odottamassa ompelua (= innostusta).



Uusi rakkauteni: Brotherin teollisuusompelukone.



Työpisteeni hameen ompelun aikana.

Ainoa kunnon mokani tuli vasta lopussa:



Repäisin napinläven auki ratkojalla. Ja meinasin itkeä. Siis niin typerä moka ja ihan loppuvaiheessa - hyvä etten räjähtänyt. Noh, eihän se auttanut kuin purkaa vyötäröä ja korjata tilanne.



Korjattu vyötärö ennen napinläpiä. Ei paha.

Ja sitten valmis hame. Hamonen on sitten puettu koon 38 nukelle, joka on siis liian iso. 34 tai 36 olisivat olleet parempia, mutta pienet nuket pihistettiin näyttelynukkeiksi. Hmph.



Hame on 100 % polyesteriä, kangasta ostettiin 1,20 m. Vetoketju sivussa, vyötäröllä kaksi nappia. Vuorikin löytyy. Edessä ja takana vastalaskoksia.




Kuvat ovat huonoja, sorryyyy. Otan kuvan hameesta itseni päällä, kunhan joskus saan sen kotiin. Hame pitää eka arvioida (kunhan opettaja kerkeää) ja sitten se pitää asettaa näytteille. Toisinsanoen saan sen ehkä joululomalle kotiin. Jee. En varmasti mahdu siihen enää silloin.

No, kokonaisuudessa olen tyytyväinen. Ensimmäinen alusta loppuun itsetekemäni vaate. Wau.

Paint it grey

Harmaata harmaata vain. Liekö merkki lähenevästä talvesta?



Keskeneräistä Fifiä. Tuosta tulee aivan ihana, kunhan vain jaksan näperrellä sen loppuun. Mohairlanka on kettumainen purkaa, on meinannu Fifi saada kerran jos toisenkin siivet ikkunasta ulos... Vielä se tuolla pöydällä nököttää!



Pikkusiskollekin myssy. Harmaata Mamboa tällä kertaa.



Löysin itselleni Raahesta uuden lempiliikkeen. Ihana paikka, mahtava tunnelma ja upea valikoima eri lankoja. En voinut lähteä sieltä tyhjin käsin, joten nappasin alekorista tällaisia mukaani. Halpaa mohairia, jossa kuulemman on eniten oikeaa mohairia markkinoilla olevista mohairlangoista. Varsinaista kohdetta näille ei ole vielä muodostunut, mutta eiköhän sekin aikanaan.

Koulussa ollaan opiskeltu eri materiaaleja (luonnonkuidut) ja piirretty hameen peruskaavaa (N 2001 C38). Ollaan saatu tehdä yksi suunnitteluharjoitus, jossa piti suunnitella syksyinen pusakka-housu-kokonaisuus käyttäen ideakuvaa. Se oli hauskaa! Ensi viikolla jatketaan kaavaopissa peruskaavojen piirtämistä ja saadaan aloittaa syksyn ekan oikean työn luonnostelu. Jee! :D

Pikkuiselle pientä ja sievää

Meille syntyi lähiperheeseen viikon alussa pieni poikavauva ja tässä hänelle hieman tuliaisia.



NB koon Mummut. Sisävaippa ilman täyttöaukkoa, halusin tehdä mahdollisimman yksinkertaisia vaippoja, koska pikkuisen äiti aikoo ilmeisesti osakestoilla. En halunnut sekoittaa millään lisäimuilla, vaan tein mahdollisimman toimivan ja nopeasti kuivuvan paketin. Imuina on 4 krs harsoa ja 2 krs kierrätysfroteeta leikattuina eri muotoihin, jotta imua olisi laajalla alueella ja vaippa olisi ohkanen. Päällä trikoo ja sisällä fleece. Näitä tuli siis kaksi kappaletta.



Sama takaa.



Novitan Palmasta ja Samoksesta neulottu myssy. Puikot 4 ½. Ohje on ollut Yhteishyvässä ja Novitan lastenneulelehdessä (oliko se nyt Muksuekstra 2008?) Koko 60 cm, odottelee syksyä!



Pienen pienet tossukat Novitan Palmasta ja Samoksesta. Puikot 4 ½ tässäkin. Koristeena ja kiristysnauhana satiininauhaa. Ohje vanhasta SK lehdestä.

Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä heitä katsomaan ja viedä lahjat perille. Toivottavasti pikkukäyttäjä pitää näistä. :)

Koulussa menee hyvin! Eka viikko onnillisesti takana. Meillä on ollut ammattitekniikan perusteita, tuotesuunnittelua ja materiaalituntemusta. Olemme opetelleet piirtämään erilaisia poikkileikkauksia ja harjoitelleet teollisuuskoneiden käyttöä. Jännää! Olen saanut ostaa jos jonkinlaista pikkutarviketta kouluun ja odotan jo innolla ensi viikon tunteja. :)

Nyt se on virallista!

Meikä aloittaa opiskelun maanantaina Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa, vaatetuslinjalla.

"Käsi-ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani

Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma."

Yay! Kyllähän tää työtä teettää ja edessä on varmasti vaikeita aikoja (niin fyysisesti kuin henkisestikin), mutta kyllä tää tästä. Musta tuntuu, että nyt mä oon oikealla alalla.