Täällä taas

Miten se aika nyt on näin hurahtanut?

No, yksi selitys lienee, että kolmen lapsen sijasta minulla on nyt neljä lasta. Ohohups. Pöräytin tuossa heinäkuun lopuksi vielä yhden pojan lisää. Opiskelin ja olin paksuna, siihen se aika meni. Nyt nautiskellaan vauvantuoksuisesta arjesta, jälleen kerran. Ja mikäs siinä, vauvat on ihania.

Jotain olen kuitenkin tehnyt, aina silloin tällöin. Ja yrittänyt kuvatakin niitä, ajatuksena että ehkä ne päätyy blogiini asti.

Pinterestiä suurkulutan säännöllisesti, ja Ravelrya tulee selailtua kyllä. Välillä on jotain hyppysissä, välillä syliin ei mahdu lasten lisäksi muuta. Mutta aikansa kutakin, eikö?

Viime joululta jäänyt esittelemäti mitä annoin hoitoon ja kouluun lahjaksi. Eli tein tuollaiset kortit, joissa oli virkattu lumihiutale ja kuusenkäpykoristeet. Pakattu sellofaaniin ja sisälle ujutettu talvikonvehteja. Saa nähä mitä tänä vuonna.

Kesälomalle lompsiessa lähti kouluun ja hoitoon kukkia. Orvokkeja istutettuna isohkoihin lasipurkkeihin. Purkit koristelin pitseillä, nauhoilla ja juuttinarulla.

Opettajalle ja hlökohtaiselle avustajalle lähti tällaiset, hieman erilaiset.

Ympäri vuoden olen askarrellut kortteja. Koska korttien ostaminen tällä muistilla on haaste. Muistan ehkä oman nimeni, kaikki muu on sattuman kauppaa. Joten askarteluroinaa on hyvä olla nurkissa.

Kortti äitipuolelleni.

Ylioppilaskortti pikkusiskolleni.

Äitienpäiväkortteja poikien kanssa. Tein yhden mallikappaleen ja pojat teki loput. Noin isojen jätkien kanssa alkaa jo askartelu olla aika mukavaa! Pikku-ukkeli sai vain piirtää kortteihin, kurja äiti. Liukuhihnalla saatiin nämä tehtyä, eikä kukaan nurissut vastaan. Idea löytyi Pinterestistä, tosin hieman muokaten omaan tarpeeseen sopivammaksi.

Pikku-ukkelille synttärikortti. Lada on mieluinen auto.

Kortti äidilleni.

Maariat itselleni. Kotiväen Sukkalankaa, ei mitään maailman parhainta, mutta ihan kelpoa kotisukkiin. Väri on kiva, tuommoinen lämmin kanerva. Puikot 3 ½ mm.

Ostin Oulun kädentaitomessuilta kuviolävistimiä ja sain idiksen kokeilla tällaista kynttiläpurkkia. Erilaisista papereista lävistettyjä tähtiä liimattuna summittaisesti purkin pintaan. On muuten aika kivannäköinen! Tämän annoin äidilleni, itselleni tein samallaisen. Sisällähän näitä ei uskalla poltella, mutta ulkona menevät kyllä.

Sellaisia. Että kyllä mä jotain ehdin. Nyt on jo jouluaskartelut mielessä ja Pinterestissä taulut täyttyy askartelu- ja lahjaideoista. Koukulla on huivi, joka lähestyy valmistumistaan. Vaikka hiljaista on blogipuolella, niin kyllä täällä aina toisinaan jotain luovaa tapahtuu. Harvakseltaan, mutta kuitenkin..!

Sukkasatoa jouluksi

Jouluksi tuli neulottua sukkia. Näin monia sukkia en oo ikänäni noin lyhyessä ajassa neulonut, vaikka paljon oon puikkoja kilisytellyt. Työtunteja sukkapariin ei mene kuin muutama hassu perusseiskaveikasta neuloessa, mutta pari muuttujaa (työ & lapset) lisäävät käytetyn ajan määrää. Olen kuitenkin tyytyväinen tuloksiin, ottaen huomioon, että kaikki sukat ovat ennenneulomattomia, uusia malleja minulle.

Ensimmäisenä valmistuivat täälläkin vilahtaneet Rose Ribsit (Ruususet) kirjasta Villasukkakirja. Nämä menivät kolmesta pikkusiskostani keskimmäiselle. Vähän ohuempi sukka, joka mahtuu varmasti korkkareidenkin sisään. ;)
Koko ~38, lankana Novitan wanha Nalle ja puikot 2,5 mm. Kivat tuli, mallineule oli helppo ja kokonaisuus nätti. Varsinkin sukkien suuaukko on mielestäni kiva.

Sitten vaihdoinkin paksumpaan lankaan! Ekana puikoille lähti Maariat.
Nämä keltavihreät ihanuudet pyöräytin pikkusiskoistani vanhimmalle, isolle pikkuhipille. Koko 37-38, siltä väliltä abouttiarallaa. Lankana siis Novitan 7 Veljestä ja puikot 3,5 mm. Helppo malli, jota muutin hieman: en kääntänyt kantapäätä vahvistettuna vaan neuloin sileää ja neuloin sukkien teräosaa pidemmäksi, kuitenkin kaventaen samalla tavalla, kuin ohje antoi ymmärtää.

Näiden jälkeen tartuin hieman pidempiaikaiseen projektiin, jonka löysin Ullasta (Hovineito).
Lankana leijonankeltainen 7 Veljestä ja puikot 3,5 mm. Ohjeesta poiketen neuloin itselleni tuttuun tapaan sukkapuikoilla, enkä magic looppina pyöröillä. Nämä menivät äitipuolelleni. Koko ~38, ehkä hieman reiluhko. Täysin ohjeen mukaan. Suosittelen tätä mallia kaikille, jotka haluavat nopeasti neulottavat, näyttävät sukat, joissa pysyy kuitenkin mielenkiinto koko ajan 100 %. Diggailen tätä mallia ihan täysillä!

Sitten jotain punaista ja naisellista. Isosiskolleni neulotut Holey Butterfly-sukat. Lankana ihana, punainen 7 Veljestä (jota oli myös Carter-neuleessani!) ja 3,5 mm puikot. Näissä neuloin myös kantapäänkäännön sileäksi. Näiden mallineule oli myös todella helppo muistaa ulkoa näyttävästä ulkonäöstä huolimatta. Koko ~37-38, aika napakat.

Sitten päädyin taas Ullaneuleen antiin Karoteeni-sukkien muodossa. Nämä menivät äidilleni. Ihanan värinen, petrooli 7 Veljestä ja 3,5 mm puikot. Koko 38. Helpot ja nopeatempoiset!

Viimeisenä valmistui nuorimmalle siskolleni sukat (Diamonds in a row).
Langaksi valikoitui Novitan Sukkalanka, puikot 3,5 mm. Ihana malli, jossa kuvio muodostuu helmineuleesta! Näissä sukissa kävi sellainen töllönen, että kerä oli vajaa jo ostaessa (96 g) ja toisesta sukasta jäi kärjistä muutama rivi uupumaan. Jouduin neulomaan kärkeen 7 Veljestä, joka ei ihan ollut oikeaa sävyä. Lopullisesti se ei näkynyt niin paljoa, kuva näyttää eron selkeämmin (Sukkalanka on kiiltävämpää, kuin Seiskaveikka). Koko 38.

Lisäksi jäi kuvaamatta mummulleni valmistuneet Suomusukat. Eli yhteensä 7 paria sukkia tuli jouluksi. :D

Ja nyt ei oo kulkaa mitään puikoilla. Paitsi ufoja...

Sukkamaniaa

Sukkia siellä, sukkia täällä... Sukat on ihania! Sukkalangat on ihania!

Kävin tosiaan anoppini kanssa (♥) Oulun kädentaidonmessuilla kuun puolessa välissä ja sieltä sain lisää potkua sukkajuttuihin.














Kirjakojusta tämä kirja. Vaikka minulla näitä sukkakirjoja on MONTA, niin aina on tilaa yhdelle uudelle. Tässä on monia kivoja ohjeita, mm. Cookie A:lta ja muilta taidokkailta suunnittelijoilta. Suomennos on hieman kökkönen ja virheitäkin löytyy, mutta harjaantunut neuloja huomaa kyllä ne. Tästä kirjasta on neulonnassa Evelyn A. Clarkin Ruususet (Rose Ribs eng) ja siitä olen onnistunut bongaamaan pari, kolme virhettä.

^ Tässä siis nämä, sievät näistä tulee. :)

























Luonnollisesti matkaan lähti myös lankoja, Käsityökauppa Ilon kojusta. Seehawer & Siebertin lankoja (kuten Minnan joogasukissa). Ylempi purppurainen jo tuttua Sockenwollea, alempi uutta tuttavuutta Turinia, jossa on mukana 20 % silkkiä! Ihania molemmat, marinoituvat nyt arkussa. ♥

Sitten toiset keskeneräiset. Tämmöinen sneak peek. ;)

Jaaaaaaa sitten parit valmiit. Toiset jo vanhemmat (mutta kuvaamatta jääneet) ja toiset ihan uutukaiset.

Vanhemmat sukkeloiset. Elikkä TAAS Veikkoset, aviomiähelle männeet. Ruskea Novitan 7 Veikka, 3 ½ puikoilla, 120 g yhteensä. Käytetyt ja tykätyt! Tästä rohkaistuneena...

Neuloin myös toiset hälle! Tällä kertaa langaksi päätyi Novitan 7 Veljestä Kantri -- joka loppui kesken... Toinen sukka uhkasi jäädä puolitiehen, kunnes Facen Lankahamsterit-ryhmästä saapui pelastus! On se tää internet ihmeellinen, vuosikertalankaa löytyi ja sain ostettua vain sen määrän mitä tarvitsin. :)
(Ja kyllä, kuvassa on legoauto. Mies halusi sen kuvaan.)

Syksyn tullen sieniä kasvaa

Sopivasti syksyyn, pitkän aikaa ufoina maanneet Sydänjuuret. Mukava saada jotain valmiiksikin. Vauva on ihana, mutta elämä kolmen hyvin erilaisen pojan kanssa on hektistä ja aikaavievää. Ei ehi, ei ehi. Mutta välillä jotain. (Oon mä oikeesti neulonu vähä vauvajuttuj, mutta ne tulloo lahjaksi, nii esitellään myöhemmin semmoset.)

Ohjeena tuttu, ikioma Sydänjuuret. Lankana Viking of Norwayn Vilma, 608 savunharmaa, 72 g. Puikot 2,5 mm. Lanka on uusi tuttavuus ja tykästyin. Hyvä neulottavuus, ihana pinta ja tosi mukavantuntuinen jaloissa.

Helppoahan tämä on kuin heinänteko, jos vain pääsis yli näistä käsityöpläähin jälkihöyryistä. Vähäsen taas tuntuu innostus tuolla sormissa syyhyämässä. Ideoita putkahtelee ja tekee mieli neuloa ufot pois. Joululahjojakin suunnittelen ja jotain kyl lähtee puikoille! Ehkä tää tästä, ehkä ehkä! Nyt ainaki varpaat nauttii lämpimäisistä, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Ensi viikolle on luvattu lunta.

Kiitokset Minnalle - joogasukat

Työkaverini pelasti minut tuossa viime viikolla tulemalla tuuraamaan loput vuorostani, kun tulin yllättäen kipeäksi ja minun oli pakkorako päästä lääkäriin. Tiesin, että hän oli joutunut monena vapaapäivänään tulemaan töihin ja aattelin, että jotain pikkupiristettä nyt kyl kaivattais! Hän on joku aika sitten innostunut joogasta ja sen ajatuksen myötä puikoille lennähti joogasukat.

Ohjeena simple yoga socks by Jennifer Wang (Ravelry linkki).
Lankana aivan iiiiihana Seehawer & Siebert Sockenwolle herkullisessa curry värissä. Tässä langassa on 80 % villaa ja 20 % ramia, tosi mukava tuntu ja hyvä neuloutuvuus! Lankaa jäi vielä jäljelle, jotain siitä lopusta on ehdottomasti saatava puikoille, tykkäsin kyl kovasti.

Muutin ohjetta langalle sopivaksi, 48 s ja 3 mm puikot. Korvasin myös rullaavan reunan 2 o 2 n-joustimella, sama joustin sitten kantapään aukossa ja varressa. Varressa ihan simppelit palmikon kierrot oikeilla silmukoilla vähän elävöittämässä pintaa.

Nopea, helppo neule, jossa meni vain pari päivää töiden ohella. Ja kovasti työkaveri on näistä tykänny ja se on maailman paras kiitos. :)

Rumasukkavaihto, kevään hauskin juttu

Lähdin mukaan Sannan luotsaamaan Rumasukkavaihtoon. Vaihdon ideana oli neuloa parilleen niin susirumatsukat kuin vain osaa. Eli ihan luvan kanssa käyttää niitä hirveimpiä keriä, joita joku on sinulle tyrkyttänyt ("Sinä se osaat tehdä tästä jotaki!"), tai joita on vain jostain kumman syystä ajautunut lankalaarisi pohjalle ja joita ei ees koit syö.
Idean marinoituessa päässäni ja kaiveltua lankakoriani löysin niin kammottavia lankoja, että ihan nauratti ajatella niiden yhdistelemistä ja neulomista sukiksi. :D

Neulominen oli hidasta, välissä oli osastojakso poikani kanssa OYS:ssa ja siitä johtuen jos jonkinlaista palaveria hoidossa jne jne, eli deadline meikäläisen kohdalla paukkui ja rajusti. Mutta valmiiksi ne tuli ja saapuivat parillenikin, joten tässä ne nyt on! Hirveämpiä sukkia en osaa neuloa. :D

Huhhuh ja hyihyi, tässä höyrytyksessä. Langat on ihan nimettömiä, tosin teräosa on Seiskaveikkaa neuletakistani. Muut on just näitä "ehkä-mä-jotain-näistä-askartelen" loppuja.

Ja tässä jalassa. Nämä ovat kokoa 39, joten ihan eivät istuneet mun jalkaan, mutta kyllähän nämä sukiksi tunnistaa!

Itse sain pariltani maailman ihanimmat sukat, minusta ne ei oo yhtään rumat. Neuloo ja purkautuu-blogiin on tulossa kooste rumasukkavaihdosta, laitan linkin tännekin, kunhan se on valmis. :)

Suomusukat

Pukinkonttiin hyppäsi tällaiset kaunottaret; Suomusukat.

Helpot, näyttävät ja sopivat monenlaiseen jalkaan. Kertakaikkiaan mainiot. Ohjeesta poiketen aloitin 49 silmukalla, puikot 3 ½ mm ja kantapää ilman vahvistamista. Lankana luonnonvalkoinen 7 Veljestä. Koko 38/39.

Ekan sukan tein päivässä (!!!) ja toisen kanssa meni sitten enemmän aikaa. Se on tää toisen sukan syndrooma, pitäis opetella neulomaan sukat yhtäaikaa pyöröillä...

Mutta nyt ne on valmiit, ihanat ja valmiina odottelemaan joulua!

Pikkuhiljaa

Pikkuhiljaa pitää aloittaa joulujuttujen neulominen. Ideat on suurinpiirtein mietittynä, nyt vain pitäis saada puikot sauhuamaan.

Tässä on nyt ekat tuotokset, jotka menevät lahjaksi. En vain vielä tiedä säästänkö nämä jouluun vai lähteekö nämä jo aikaisemmin maailmalle.

Eli Manamansalot, lankana oranssi Nalle. Puikot sukkapuikot 3 mm. Huomasin neuloessani, että olen kirjoittanut kantapäänohjeen hieman väärin, pitäisi jaksaa korjata se! Onneksi varmasti aika moni harjaantunut neuloja huomaa, että siinä on pieni ajatusvirhe. :)

Koko 39. Näistä tuli ihanat.

Jestas sentään!

Kuinka pitkä aika onkaan edellisestä!

On se kumma miten työnteko haittaa harrastuksia! Elikkä joo, sain joulun alla töitä ja sittemmin olen kärsinyt vakavasta käsityöbläähistä, ei ole pahemmin tullut harrastettua mitään. :/ En ole jaksanut edes blogata joulun jäljiltä! (Vaikkei paljoa blogattavaa tullutkaan...)

Mutta, nyt minulla on työn alla pikkusiskoni wanhojen puku, josta tulee pian kuvamateriaalia ja tarinaa. :) Kaunis puku tulee, vaikka sen itse sanonkin.

Tässä kuitenkin päivittämättä jääneitä joulujuttuja.

Äitipuolelleni meni lahjasi Mystery Beret aka Meret. :) Lankana ihanan pehmeä Katia Miski, jota sain kahelipariltani syksyllä. Puikkoina 4,5 mm ja 5,5 mm pyöröt. Lisäsin yhden mallikerran korkeuteen ja myssykästä tuli ihan sopiva.

Väri on niin herkullinen ja sopi loistavasti äitipuolelleni.

Miski on muuten 100 % baby laamaa, voitte vaan kuvitella miten taivaallisen pehmeää se oli neuloa ja tuntui ihanalta... Aijai.

Pikkuveljelle annoin autojen lisäksi leijonatossukat. Nämä oli niin hauskat ja ihanat tehdä! Sai käyttää jämälankoja ja lopputulos on ylisöpö. :D Kuvanlaatu ei häikäise, mutta kyllä siitä vähän saa käsitystä, miten sulostuttavat ne tossukat oli. Ohje on kirjasta Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua.

Leijonaa mä metsästän...

Tossulinjalla jatketaan, pikkusiskolle neuloin En Pointet. Olen niiiin kauan halunnu kokeilla näitä ja koska siskollani on ohjeeseen sopiva 39 jalka, niin uskaltauduin lähteä yrittämään. :) Lankana Sandnesin Tove (joka huopuu IHANASTI), koristelut puuvillalangalla ja napit mummun perintönä.

Näistä tuli herkut!

Ja nuorimmalle siskolle tein tällaisen setin. Rannekkeet ja hiuskoriste virkkaamalla, lankana Novita Marine ja koukku 3,5 mm.

Sellaisia! Seuraavan kerran tuleekin kuvia rintsessamekosta. :)

Laa-laa-laiskottaa!

Uinuva blogini herää hetkeksi eloon. Olen ollut saamarin laiska käsitöiden saralla, jotenkin päivät vaan hurahtelee noiden poikien ja koirien kanssa. Varsinkin, kun 3-vee poitsu ja 17 vkoa koiranpentu tuntuu keksivät aina vähän väliä jotain "kivaa". Plus että kuopus on ollut tosi sairaana, kaikilla on veto vähän veks. Mutta tässä nyt jotain päivityksiä, mukana myös uusin haksahdukseni! (Heh heh...)

Elikkä aluksi ihan basic sukat. Itelle neuloin. Puikot 3 ½ ja lankana kivanvärinen Seiskaveikka Raita.



Yllättävän hyvälaatuinen kerä sattui, tässä ei ollu solmuja ja lanka kesti vahingossa 60-asteen pesunkin.

Toisin kuin...



Pinwheel sweater. Tätä neuloinkin pitempään, jonku 2 kk yhteensä. Lankana Novitan Isoveli, puikot 5 ½/80 cm ja 5 sukkapuikot. Langanmenekki ~850 g.



Tää oli ihana. Huom., oli. Olen kironnut Novitan tällä hetkellä alimpaan hvettiin, koska kun pesin tämän 30-asteen HIENOPESUSSA, linkous 700, niin täm huopui pilalle. Käyttökelvottomaksi. Kone oli täynnä keltaista nukkaa ja neulepinta aivan koppura. Nyrkillisen kaivoin nukkaa koneesta. En tiedä pitäisikö itkeä. Pinwheel on nyt varastossa, mietin kauheasti mitä mä sillä tekisin. Koko ei kärsinyt onneksi kovin paljoa, mutta laskeutuvuus ja tuntu meni ihan pilalle huopumisen takia. :(



Snif. Iso työ ihan hukkaan.

Sitten se uusi haksahdukseni.

Olen innostunut entisöimään G1 My Little Ponyja. Ja nimenomaan entisöimään, haluan pitää ponit mahdollisimman alkuperäisinä. En siis vaihda harjaksia, jos ei ole pakko tai jos vain osittainen paikkailu riittää. Symbolitkin saavat olla rauhassa, elleivät ne ole kuluneet ihan pois tai jos ne pesuvaiheessa kärsivät vaurioita. Kunnostelen niitä siis mahdollisuuksien mukaan, tällä hetkellä minulla on vain yksi poni, joka vaikuttaa epätoivoiselta kunnostaa. Se saattaa siis joutua kustomiksi.

Tässä ensimmäiset entisöinnit, siitä helpommasta päästä.

Tropical Ponies sarjaan kuuluva Hula Hula. Kovin on ajan hammas päässyt puraisemaan, likaa ihan silmittömästi ja harjakset kauhean takkuiset. Poni oli kuitenkin ehjä ja hyväkuntoinen, joten pelkällä pesulla ja tahranpoistolla sai jo ihmeitä aikaan.



Karvat saivat shampoo & hoitoaine käsittelyn ja hellän harjauksen jälkeen suoristelin ne keveästi suoristusraudalla. Hännässä oli snadisti häntäruostetta, mutta se lähti tosi helposti shampoopesulla.



Ja tältä Hula Hula nyt näyttää!



Kaikki lika lähti tosi helposti pois kidesoodalla pestessä. Muutama mustetahra piti poistaa asetonilla.



Mielestäni poni on lähellä "near mint"tiä, eli miltein uudenveroinen. Ainoastaan toisella puolella symbolissa on kulumaa, mutta jätän sen sellaiseksi ainakin nyt, koska muuten poni on todella hyvännäköinen. :)

Ja sitten Cookery Ponies sarjan Cherry Sweet.



Paljon tahroja ja pintalikaa, siinä oikeastaan pahimmat. Vähäistä kulumaa symboleissa ja silmissä.



Karvat olivat ihan priimakunnossa, mutta saivat kuitenkin saman käsittelyn, kuin Hula Hulankin karvat.

Ja Cherry Sweet hemmottelun jälkeen!



Kaunis neiti. :)



Ja kuten edeltäjänsäkin, tämä on myös erittäin hyväkuntoinen. Pienellä vaivannäöllä nämäkin ponit saavat uuden elämän. :)

Työn alla on nyt pari haasteellisempaa tapausta, joista toinen on minun lapsuuteni ensimmäinen poni. Mutta niistä myöhemmin lisää, ne ovat tosiaan isotöisempiä, joten niiden kanssa joutuu värkkäämään kauemmin...

Mutta sellaista tällä erää!