tiistai 7. joulukuuta 2010

Poneilua

Tällä kertaa tulee vain ponipäivitys. Blogissani vallitsee joulurauha, eli yritän keskittyä joulujuttujen väkertämiseen niin paljon, kuin suinkin jaksan/voin. Eli hirmusti päiviteltävää ei ole, mutta yksi poni sentään!

Tämä on se lapsuuteni ensimmäinen poni. Sweetberry Ponies sarjan Raspberry Jam. Tämän sarjan poneissa erikoista oli se, että ne tuoksuivat, nimensä ja symbolinsa mukaan. Minun Raspberryni tuoksuu vielä paljon, vaikka se kävi läpi melkoinen puhdistusarsenaalin...

Tästä siis lähdettiin:



Likainen, pinttynyt poni. Täynnä mitä lie tahroja; maalia, kynänjälkiä, muovailuvahaa? Kaikkea mahdollista ja mahdotontakin.

Tukka hienosti kynitty upeaksi keesiksi. Hännästä oli jäljellä n. 4 sentin tupsukka, joka oli aivan ruosteessa. Oli siis selvää, että työtä tässä ponissa riitää. Pesu ja tahranpoisto eivät riittäisi, vaan myös karvat pitäisi uusia.



Poni sai huolellisen kidesoodakylvyn, jonka jälkeen pahimmat tahrat poistin asetonilla. Sittemmin ponia on puunattu ihmesienellä, Lumme-puhdistusnesteellä ja parilla muulla pesuaineella. Pään ja kropan välillä oli nimittäin sävyero. Parhaiten ero kuitenkin tasaantui muutaman päivän mittaisella uv-valokylvyllä lintujemme häkissä lintulampun alla. :D Linnut oli kieltämättä hieman ihmeissään, nyt nuo ei välitä piunpauta kun käyn tuomassa poneja sinne.

Karvoja katselin netistä ensiksi Dollyhairin sivuilta, mutta sitten huomasinkin Paratiisikartano-foorumilta, että Suomessa Aviksen paja-nettikauppa jälleenmyy Dollyhairin karvaa. :)
Ei tarvinnut kahdesti miettiä, kun huomasin, että karvaa, joka on täydellinen match Raspberryn alkuperäisiin karvoihin löytyi kaupasta, vaan napsuttelin tilauksen ja kuumeisesti jäin odottamaan karvojen saapumista. :D
(Raspberryn väri on Key Lime, jos kiinnostaa.)

Luin muutamia nettioppaita reroottauksesta ja päädyin käyttämään neula & lanka-metodia, lankana hammaslanka joka ajoi asiansa hyvin. Mieheni lahjoittin käyttööni eräät pitkäkärkiset pihdit, joista oli apua melko monessa asiassa.
Reroottaus oli aika helppoa, mutta aikaa se vie. Varsinkin kun sait tehdä työtä korkeintaan 15 min rauhassa, ennen kuin joku huutaa "ÄITIIIIII!". Muutama päivä hommaan meni kokonaisuudessaan.

Yksi puntti riitti näihin karvoihin, häntä tosin jäi ehkä hieman laihaksi. Mutta hyvältä se noinkin näyttää.

Pitemmittä puheitta - uudistettu Raspberry Jam!



Symbolit ja silmät ovat melko hyvässä kunnossa huomioonottaen miten kurjalta poni näytti. Pientä kulumaa molemmissa, mutta ne ovat niin vähäisiä, etten ala niitä korjaamaan. Yksi asia vain jäi kiusaamaan ja se on ponin kaulassa oleva liimatahra (kaulasauman kohdalla, olisiko siis jotain kaulaliimaa?). En saanut sitä pois ja nyt pohdinkin, että millä sitä uskaltaisi liuottaa, koska se on melko ruma...



Mutta muuten ponistani tuli ihana, kaunis ja kuin uusi. Olen niin tyytyväinen. :)

4 kommenttii:

Sani kirjoitti...

Hieno!

Romulus kirjoitti...

Vau! Tämä sun poniharrastus on ihan mieletön. Oon jotenkin ihan vaikuttuneena katsellut aiheeseen liittyviä kuvia ja lukenut juttuja täältä sun blogista. Ihan uskomatonta miten siistiksi sä oot niitä tahraisia takkutukkia saanut fiksailtua. Mä tykkäsin joskus lapsena noista poneista ihan sata lasissa. Tuli ihan haiku et mihinköhän ne omat poniset ovatkaan joutuneet..

Neuloo ja purkautuu. kirjoitti...

En ole ikinä tajunnut, että noita karvoja voisi istuttaa uudelleen! Aika mahtavaa. Ihanaa, että eheytät poneja! Tässä eräs päivä mietin, milloin oma taimi tulee Barbie-ikään ja saan kunnian luovuttaa lapsuuteni kokoelman eteenpäin. Ehkä minäkin pääsen hiusistuttamaan, kun nyt tiedän, että niinkin voi takkutukille tehdä.. :)

Aporia kirjoitti...

Melkoisia muodonmuutoksia! Tän postauksen rohkaisemana uskalsin itseki antaa vanhan Barbien hiuksille rautaa. Ja hyvin toimi.

Blogissani on sinulle tunnustus. :)