lauantai 7. helmikuuta 2009

Iltapuuhia

Odottelin eilen illalla, että mies tulisi kotiin parin päivän reissulta ja aloin sitten huvikseni tekemään itselleni paitaa. Maha on jo aikas iso ja meinaa suurin osa paidoista olla liian lyhkäisiä. Sain miehen mummulta tuossa pari kuukautta sitten pari pussia kankaita ja siellä oli metritolkulla trikoota, josta nyt sitten leikkelin paidan.

Kaavana on omilla (normaaleilla) mitoilla tehty joustavien materiaalien mukaan kaavoitettu peruspaita pitkällä hihalla. Jatkoin helmaa 15 cm normaalipituuden lisäksi ja avarsin kaula-aukkoa. Hihoissa rannekkeet, helmassa samoiten kiristävä kaitale (jotta voisin käyttää tätä hoikkelikoikkelinakin) ja kaula-aukkoon taiteilin poolokauluksen. Haaveenani ois nääs neuloa pari boleroa, niin ajattelin, että poolo voisi olla niiden kanssa aika kiva.

Aikaa meni parisen tuntia ja lopputulos on hyvä. Harmi ettei minulla ole trikoota muun värisenä, voisin nimittäin tehdä näitä useamman. :D



Rv 24+0 tänään!

perjantai 6. helmikuuta 2009

Värjäystä ja vauvailua

Kankaanpainanta ja värjäys on ollut ehkä mieluisin kurssi tähän mennessä. Koko ajan saa olla tekemässä jotain ja kaikki opittavat asiat ovat olleet äärimmäisen kiinnostavia ja helppoja sisäistää.

Kokeilimme parin luokkakaverin kanssa pesukonevärjäystä. Kaveri halusi värjätä valkoisen farkkukankaan kirkkaan keltaiseksi ja minulla oli Vauva-lehden ällösininen kantoliina, jonka halusin vain jonkin väriseksi. (Jokainen joka on nähnyt tämän mitäänsanomattoman sinisen liinan ymmärtänee mitä tarkoitan.) Laitoin kantoliinani samaan koneeseen. Väriaineena käytettiin Semitone® reaktiivivärejä, kirkas keltainen. Tulos oli tällainen:

Kuva haalistaa väriä hieman, eli liinasta tuli kirkkaan vihreä. Oikein hyvä väri meikäläisen makuun. Nyt liinaa tulee varmasti käytettyä enemmän, vielä kun vähän lyhentäisin sitä itselleni sopivaksi niin se olisi vielä parempi.

Seuraavaksi lähdin kokeilemaan villalangan värjäystä samaisilla reaktiiviväreillä. Valkkasin värikartasta pari kivaa väriä ja laskin pigmenttimäärät. Värjäsin Novitan luonnonvalkoista Huopasta 70 g, vyyhdin päät eri väreillä. Väriliuku värien välillä ei oikein onnistunut, kun en hoksannut värjätä värejä enemmän päällekkäin. Plus violettia on paljon enemmän, kun värjäsin oranssin pään ensiksi ihan näppituntumalla, en merkinnyt keskikohtaa mitenkään. No, hauskaa oli, vaikka hieman pelottikin onnistuinko huovuttamaan vyyhdin kimpuksi. Onneksi lanka sitten keriytyi ihan ok kuivuttuaan.

Tässä lanka kerittynä. Otin kyllä vyyhdistäkin kuvan, mutta se on niin pirskatin tärähtänyt, ettei siitä ole mitään iloa. Kyllä, otin vain yhden kuvan ja en tajunnut tarkastaa onnistuiko se... Hyvä minä.

Lanka päätyi heti pikkuisen villapöpiksi. Ohjeena siis Ullaneuleen Villapöpät. Pyöröt 4 ½/40 cm ja lahkeissa sukkapuikot 4. Otin lahkeisiin enemmän silmukoita, ettei haaroihin tullut reikiä ja että sain sinnekin 2 o 2 n-joustinta. Silmukoita on 52 ja koko vastanee jotain NB/S, ehkä enemmän S-kokoa. 

Vyötäröjoustimessa on oranssista Nalle-langasta punottu nyöri. Siitä vain tuli varmaan liian lyhyt, mutta en ole vielä jaksanut punoa uutta.
Värit asettuivat aika hauskasti noissa housuissa, juurikin liukuvärin puuttumisen takia. Eläväiset pöpät, etten sanoisi!

Sitten kestovaippoja. Ensiksi esikoiselle tehty omppu-BrPul tasku, sisäpinnassa lime coolmax. L-kokoa tämä.

Aivan ihanaa tuo omenakuvio! Tästä tulee esikoiselle vielä yksi tasku ja sitten loput kankaasta käytän tulokkaan vaippoihin, teen varmaan M-kokoisia sivutarrallisia taskuja sitten joskus.

Tulokkaalle toinen Nalle Nöttönen. Ulkopinnassa Jyskin joustofroteelakanaa, sisällä valkoinen sherpa. Imuina 1 krs sherpaa, 2 krs ohutta kierrätysfroteeta ja 2 krs bambupuuvillaa.

Vielä olisi paljon vaippoja ommeltavana ja villahousuja neulottavana. Onneksi on vielä aikaa.